keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Tehtävät


 1. Teräksellä tarkoitetaan rautapitoista metalliseosta, jonka hiilipitoisuus on alle 1,7%

-Raudan ja hiilen lisäksi teräksiin lisätään tyypillisimmin kromia (Cr), nikkeliä (Ni),molybdeenia (Mo), piitä (Si) ja mangaania (Mn).

2. Rautamalmi louhitaan kaivoksissa tai avolouhoksissa, jauhetaan ja rikastetaan rautaoksidivaltaiseksi rikasteeksi. Hienojakoinen rikaste saatetaan uudelleen karkeampaan kappalemuotoon sintraamalla tai pelletoimalla. Sintteriin ja pelletteihin lisätään valmistusvaiheessa myös kalkkia tai muita mineraaleja kuonanmuodostajiksi. Rautaa valmistetaan jatkuvatoimisessa kuilu-uunissa, masuunissa. Rautaraaka-aine panostetaan masuuniin sintterinä, pelletteinä tai palamalmina. Rauta on oksideina, hematiittina (Fe2O3) ja magnetiittina (Fe3O4), lisäksi raaka aine sisältää sivukiveä, joka koostuu pääasiassa piin, kalsiumin, alumiinin ja magnesiumin oksideista.

3. American iron and Steel Institute AISI-terässtandardi: Käytetään Yhdysvalloissa. Standardia ei enää ylläpidetä, mutta se on edelleen yleisesti käytössä.

Euronorm EN: 
Euroopan maiden yhteinen standardoitu järjestelmä. (Tästä vanhentuneita muotoja ovat Saksalainen DIN ja Brittiläinen BS, ranskalainen AFNOR ja Italialainen UNI ovat kuitenkin vielä yleisesti käytössä olevia merkintätapoja, joihin saattaa vielä törmätä)

JIS: Japanilainen terässtandardi on käytössä yleisesti Aasiassa ja Tyynen meren alueella.

SAE: autoteollisuudelle, ilmailulle kehitetty standardointi järjestelmä.
ASME: paineastioille ja muille vastaaville sovelluksille.
AWS: hitsauslisäaineille ja niihin liittyville materiaaleille.
ABS, Llyods, RINA, laivanrakennus



4. SAE: autoteollisuudelle, ilmailulle kehitetty standardointi järjestelmä 

American iron and Steel Institute AISI-terässtandardi
: Käytetään Yhdysvalloissa. Standardia ei enää ylläpidetä, mutta se on edelleen yleisesti käytössä.


5. Euronorm EN: Euroopan maiden yhteinen standardoitu järjestelmä. (Tästä vanhentuneita muotoja ovat Saksalainen DIN ja Brittiläinen BS, ranskalainen AFNOR ja Italialainen UNI ovat kuitenkin vielä yleisesti käytössä olevia merkintätapoja, joihin saattaa vielä törmätä)

6. EN Euronormi: Teräs voidaan määritellä  joko En-numeron tai nimen avulla:

ESIMERKKI: 
EN-nimi:  X5CrNi18-10

X tarkoittaa ruostumatonta tai muuten seosmetalleja sisältävää terästä. Seosaineiden pitoisuus on vähintään 5 %.
X jälkeen tuleva numero ilmoittaa hiilipitoisuuden. Tässä luku 5 siis tarkoittaa kuinka monta prosentin sadasosaa hiiltä on. Nyt 0,05%
Muut kirjainyhdistelmät ovat seos alkuaineiden kemiallisia merkkejä Cr = kromi
NI = nikkeli, 18-10 ovat niitä vastaavat prosenttiosuudet.

EN-numero: 1.4301

EN-lajeille on annettu teräslajinumerot seuraavin ryhmittelyin (EN10027-2):

•    1.40xx alle 2,5% nikkeliä Ni sisältäville teräslajeille, joissa ei ole molebdeeni Mo itai muuta erikoisseostusta

•    1.41xx alle 2.5.% nikkeliä sisältäville teräslajeille, joissa molybdeeniseostus, mutta ei muuta erikoisseostusta

•    1.43xx yli 2.5.% nikkeliä sisältäville teräslajeille, joissa ei ole molybdeeni- tai muuta erikoisseostusta

•    1.44xx yli 2.5.% nikkeliä sisältäville teräslajeille, joissa molybdeeniseostus, mutta ei muuta erikoisseostusta

•    1.45xx ja 1.46xx teräslajeille, joissa erikoisseostus kuten titaani, niobi tai kupari

•    1.47xx tulenkestäville teräksille, joissa alle 2.5.% nikkeliä


   1.48xx tulenkestäville teräksille, joissa yli 2.5.% nikkeliä

   
1.49xx virumisenkestävilleteräksille

Loppuosan numerot ilmoittavat hiilipitoisuuden. Tässä 01 tarkoittaa 0,01%

maanantai 18. tammikuuta 2016

Kotitehtävä

Etätehtävä

1 I,Fe,,Ni,Ag,Zb,Sn,Ci,pt,Cr,c,o

2. Hiili.hopea,kulta,jodi,sinkki,kromi,kalsium,hiili,

3. Natrium ja happi. Typpi vety ja kloori.
Kalsium hiili ja happi. Vety ja kloori. 

4.alkuaine seos yhdiste,seos,alkuaine,yhdiste,seos,seos,yhdiste

5

6

7.sulaminen venyminen lämmönjohtavuus taipuminen työstäminen

8kromi 

9.seoksesessa osat on erotettavissa ja yhdisteessä ei

10.alkuaineista on yhdistetty eri seokseia

11.sideaine pigmentti ohenne

lauantai 19. syyskuuta 2015

Vanteet

Aloitimme vanteiden suihkupuhdistuksella jonka jälkeen kuivasimme vanteet ja hiekkapuhalsimme ne sitten puhdistettiin vaneet ja aloitimme uunin lämmittämisellä  170 asteeseen ja vanteet oli sielä noin 5min jonka jälkeen aloitimme pulverimaalauksen

tiistai 15. syyskuuta 2015

tensidien toiminta

Tensidien tehtävä vesipohjaisessa pesussa on irroittaa rasva metallin pinnalta ja sitoa se pesuaineeseen niin, ettei se enää tartu
uudelleen metallin pintaan.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Auton pesu

Tänään pesimme ja vahasimme auton
Tässä vaiheessa olimme pesseet auton ja olimme aloittamassa auton vahausta

Tässä kuvassa olemme juuri puhdistaneet auton vahauksen jälkeen          

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

tiistai 25. elokuuta 2015

Minä

Olen 16 vuotias poika hämeenlinnasta aloitin tänävuonna opinnot kouöutuskeskus tavastian pintakäsittelyn teollisella puolella ja tänään käytin pesukonetta jolla puhdistin metallipalikan.